Plantaarifasciitti on yleisnimitys jalkapohjakivuille, joista nykyään käytetään useammin nimeä plantaarifasciopatia. Vaiva on yleisin nuorilla juoksijoilla ja 40-60-vuotialla seisomatyöntekijöillä. Myös ylipaino lisää riskiä. Plantaarifasciittia voi esiintyä sekä korkean että matalan jalkaholvin ihmisillä. Plantaarifasciitti aiheutuu muuttuneesta biomekaanisesta kuormituksesta jalkapohjan kalvorakenteessa ja sen kiinnityskohdassa.
Plantaarifascia on tärkeä rakenne jalkaterän kaarirakenteiden toiminnan kannalta. Kuorman kohdistuessa ylhäältä alas jalkaterään kantakalvon tehtävänä on estää luisten rakenteiden romahtaminen. Plantaarifascia on yhteydessä akillesjänteeseen. Tästä johtuen plantaarifascian ongelmat voivat olla yhteydessä akillesjänteeseen tai päinvastoin. Jalkaterän alueen toiminnallisista poikkeavuuksista riskiä kohottavat holvikaaren madaltuminen, korkeakaarinen holvi ja nilkkanivelen rajoittunut dorsifleksio.
Kipu paikantuu usein kantapään etu- ja sisäosassa. Pahimmillaan kipu on aamuisin ensimmäisten askeleiden aikana tai pitkien toimettomien jaksojen jälkeen. Riskitekijöitä on juoksijoilla juoksumäärän nopea lisääntyminen, huonot juoksukengät, kova juoksualusta ja kireä pohjelihas. Gastrognemiuksen kireys johtaa puutteelliseen nilkan koukistukseen polven olleessa suorana kävelyn tai juoksun tukivaiheessa. Jos nilkan liikerata jää puutteelliseksi, tulee tarvittava jousto alemmasta nilkkanivelestä tai jalkaterän keskiosasta. Tämä ilmenee korostuneena pronaationa. Jalkaterän erilaiset virheasennot ja kuormitus voivat siis vaikuttaa plantaarifasciitin syntymiseen.
Fysioterapian tavoitteena on lievittää kipua ja lisätä asiakkaan toimintakykyä. Kipua aiheuttavaa kuormitusta pyritään vähentämään, kireitä lihaksia venyttämään ja pohkeen ja jalkaterän lihaksia vahvistamaan. Esimerkiksi teippausta tai pohjallisia voidaan hyödyntää osana hoitoa. Mistään yksittäisestä hoitomuodosta ei ole toistaan enempää näyttöä, koska eri asiakkailla kipu johtuu eri asiasta. Altistavat tekijät ja kuormituksen määrä on kartoitettava ja niihin on pyrittävä vaikuttamaan.
Kaikkonen, Joukainen & Sahlman. 2012. Duodecim.
Väyrynen. 2017. Kantakalvo. Duodecim.